Nuorten turvatalot 30 vuotta: Tukea, turvaa ja toimintaa

Nuorten turvatalojen 30-vuotisen auttamistyön ytimessä ovat taito ja halu kuunnella nuoria ja heidän läheisiään. Turvatalolla nuorella on oikeus olla ainutkertainen yksilö, yhteisön jäsen ja arvokas kansalainen. Arjen pienimmistä pulmista maailman suurimpiin, turvatalolla ongelmia ratkotaan yhdessä nuorten kanssa.

Nuoruuden määritelmiä on yhtä monta kuin nuoria. Kolmekymppisinä Punaisen Ristin Nuorten turvatalotkin ovat nyt nuorisolain mukaan aikuisia. Aikuisuus ei kuitenkaan tarkoita, että emme saisi kokeilla uutta, erehtyä ja oppia. Tämä pätee yhtä hyvin nuoruuteen kuin turvatalotoimintaan.

Nuoret ovat valtaväestö 

Turvatalotoiminnassa avainasemassa on nuorten elämäntilanteiden, tarpeiden ja toiveiden ymmärtäminen. Ilman oikeaa tietoa ja uteliaisuutta nuorten elämästä ja ajatuksista heitä on vaikea kohdata ja auttaa.

Viimeisten 30 vuoden aikana nuorten osuus maapallon väestöstä on kasvanut huimasti. Lapset ja nuoret ovat ihmiskunnan enemmistö, jonka hyvinvoinnista huolehtimisen pitäisi olla kaiken toiminnan ja päätöksenteon ytimessä. Nuorista peräti 90 prosenttia asuu globaalissa etelässä.

Nuoret ovat myös yksi globaalisti liikkuvimmista ikäryhmistä. Tämä näkyy myös meillä Suomessa. Suuri osa ulkomailta Suomeen muuttavista on nuoria, puhuimme sitten turvapaikanhakijoista tai töihin, opiskelemaan tai perhettä perustamaan tulevista. Nuorten turvataloilla paikallisuus ja globaalisuus kohtaavat päivittäin.

Monikielinen arki

Kävellessäni kotikaupungissani Helsingissä kuulen yhä useammin vieraita kieliä. Lähitulevaisuudessa noin joka neljäs vastaantulija Helsingissä puhuu jo muuta kieltä kuin suomea.

Kieli on tärkeä osa kulttuuria ja nuorten ja perheiden arkea. Kieli vaikuttaa myös siihen, miten nuori osaa ja uskaltaa ilmaista tarvitsevansa tukea. Nuorten mukana maasta toiseen kulkevat arvot, maailmankuvat ja asenteet tuovat myös turvataloille monikulttuurisen ja -arvoisen ilmapiirin.

"Ei meistä kukaan aikuistu yhdessä yössä täyttäessään 18 vuotta."

Turvatalojen dialoginen työote saa monikielistyvässä Suomessa erityisen arvon. Vastavuoroisuuteen perustuva auttaminen tarkoittaa paitsi monikielisyyden ja sen mahdollisuuksien tunnistamista, myös sellaista kielenkäyttöä, josta nuoret voivat ja haluavat tunnistaa itsensä ilman leimoja ja luokitteluja. Turvataloilla mietitään nuorten kanssa yhdessä, mitä esimerkiksi turvallinen tila ja toimiva tuki erilaisille nuorille ja perheille tarkoittavat.

Perheet monimuotoistuvat

Myös perherakenteissa ja -käytännöissä on tapahtunut 30 vuoden aikana isoja muutoksia. Perheet ovat yhä monimuotoisempia, ja samaan aikaan perhetausta vaikuttaa entistä enemmän siihen, millaiset eväät nuori saa elämälleen niin sosiaalisesti, taloudellisesti kuin henkisesti.

Turvatalot ovat 30 vuoden ajan tehneet sinnikkäästi töitä sen eteen, että nuoren oikeus perheeseen tai ainakin yhteen turvalliseen aikuiseen toteutuisi. Nuoria on läpi vuosikymmenten autettu osana perhettä tai muuta lähiyhteisöä. Tämä lähtökohta on tulevaisuudessa yhä merkityksellisempi perheen käsitteen laajentuessa entisestään. Samalla se haastaa meidät etsimään uusia perhetyön muotoja.

Kasvava paine itsenäistyä 

Suomessa nuoret muuttavat pois kotoa eurooppalaisittain varhain, keskimäärin noin 22-vuotiaana. Kulttuuriimme on iskostunut paine itsenäistyä nuorena.

Nuorten turvataloilla tämä näkyy siinä, että yhä useampi nuori kaipaa tukea itsenäistymiseen. Nuorisotutkijat kuvaavat nykypäivän nuoria pakkovalinnan sukupolveksi: nuorten pitää tehdä yhä aikaisemmin koko elämänsä kannalta olennaisia valintoja esimerkiksi koulussa, mutta samaan aikaan taloudellinen ja sosiaalinen epävarmuus jatkuvat yhä pidemmälle aikuisuuteen.

Näennäinen valinnanvapaus luo myös eriarvoisuutta. Toimeentulotukien käyttö ja taloudellinen riippuvuus vanhemmista kasvavat, samoin pikavipit ja helpot luotot. Sukupolvet ylittävä köyhyys ja arjen heikot taloudelliset taidot ovat yhä useammin nuorten arkipäivää. Turvataloilla itsenäistyvien nuorten tukemiseen on panostettu viime vuosina muun muassa Kotipolku-toiminnan kautta. 

Itsenäistyvien nuorten kokonaisvaltaisen ja kiireettömän tukemisen merkitystä ei voi liikaa korostaa. Epävarman tulevaisuuden edessä nuoret tarvitsevat paljon muutakin kuin ohjausta koulutukseen ja työelämään. 

Nuorilla pitää olla oikeus etsiä oma polkunsa rauhassa ja ilman kohtuutonta painetta. Ei meistä kukaan aikuistu yhdessä yössä täyttäessään 18 vuotta.

Ystävät suojaavat syrjäytymiseltä 

Vuosittain julkaistava valtakunnallinen Nuorisobarometri on 1990-luvulta lähtien toistanut samaa sanomaa: toisin kuin yhteiskunnallisen keskustelun perusteella voisi kuvitella, nuorille syrjäytyminen merkitsee ennen kaikkea syrjäytymistä luottamuksellisista sosiaalisista suhteista, erityisesti ystävyyssuhteista.

Turvatalojen motto on yhä ajankohtainen: Kaikille asioille voi tehdä jotain.

Turvallisuus, yhteenkuuluvuus, yhdessä tekeminen ja sosiaaliset taidot ovat kuuluneet 30 vuoden ajan listauksen kärkeen, kun nuorilta itseltään on kysytty eväitä hyvään elämään.

Luottamuksellisten ystävyyssuhteiden puuttuminen on erityisen vahingollista nuorille, koska heidän elämänsä on muutenkin murrosvaiheessa ja suhde lähiyhteisöön ja koko yhteiskuntaan vasta muotoutumassa. Herkimmin yksin jäävät ne nuoret, joiden voimavarat selviytyä arjessa ja löytää kiinnekohtia yhteiskuntaan ovat heikoimmat.

Nuorten turvatalojen auttamistyön lähtökohtana on kohdata ja auttaa nuoria osana heidän lähiyhteisöjään, mistä olemme saaneet nuorilta ja heidän läheisiltään paljon kiitosta. Palautteiden perusteella nuoret kokevat turvatalon tuen lujittaneen heidän suhteitaan sekä läheisiin että koko yhteiskuntaan.

Verkko on nuorten oma tila 

Digitalisaatio on yksi suurimmista muutoksista nuorten elämässä turvatalojen 30-vuotisella taipaleella. Verkko on tämän päivän nuorten katu, oma tila, josta haetaan toisten seuraa, ajanvietettä, tietoa ja apua.
Nuorten turvatalot lähtivät pari vuotta sitten mukaan järjestöjen yhteiseen verkkopalveluun Sekasin-chattiin, jota turvatalot koordinoivat yhdessä MIELI Suomen Mielenterveys ry:n kanssa.

Tämä ainutlaatuinen, järjestöjen yhdessä toteuttama tukipalvelu on muutamassa vuodessa saavuttanut suuren suosion nuorten parissa. Viime vuonna nuoret ottivat palvelun kautta yhteyttä 136 000 kertaa, ja järjestöjen vapaaehtoiset kävivät nuorten kanssa 21 000 keskustelua. 

Nuorten tavoittamisessa on olennaista, että auttajat toimivat myös verkossa. Kokemukset verkkoauttamisesta osoittavat, että verkon kautta tavoitetaan sellaisiakin nuoria, jotka jäisivät muuten avun ulkopuolelle.
 Digitalisaatio laajentaa auttamisen ympäristöjä jatkossakin. Verkossa kohdataan ja tuetaan tulevaisuudessa yhä useammin myös nuorten perheitä ja muita lähiyhteisöjä.

Turvallinen arki muutoksessa

Nuorten elämä ja sen mukana Nuorten turvatalojen arki on 30 vuodessa muuttunut entistä globaalimmaksi, monikulttuurisemmaksi ja digitaalisemmaksi. Maapallon kutistuminen on ristiriitainen asia. Älypuhelimen kautta nuorten taskussa nuorten taskussa ovat kaikki maailman mahdollisuudet, mutta myös globaalit ongelmat, joiden käsittelyyn nuoret tarvitsevat tukea. 

Yli 10 000 nuorta Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikkeestä, 140 maasta, nimesi viime vuonna kokouksessaan maailman suurimmaksi humanitaariseksi haasteeksi ilmastokriisin.

Ilmastonmuutos on yksi eniten turvattomuuden tunnetta nuorten keskuudessa aiheuttavista ilmiöistä myös Suomessa, ja huoli tulevaisuudesta on kasvanut viime vuosina jyrkästi. Globaalien kysymysten käsittely lisääntyy myös Nuorten turvataloilla. 

Jokainen nuori on kansalainen 

Läpi 30 vuoden Nuorten turvatalot ovat pyrkineet kohtaamaan nuoret vastuullisina kansalaisina riippumatta heidän elämäntilanteestaan, voimavaroistaan tai yhteiskunnallisesta asemastaan. Tavoitteena on ollut muistuttaa nuorille itselleenkin, että vaikka arki koettelisi itsetuntoa ja elämänhallintaa, he ovat arvokkaita kansalaisia, joille kuuluvat myös kansalaisten oikeudet.

Jokainen nuori on arvokas kansalainen, jolle kuuluvat myös kansalaisen oikeudet.

Nuorten kiinnostus politiikkaan on juuri nyt ennätyskorkealla. Samaan aikaan poliittinen vaikuttaminen eriytyy rankasti muun muassa nuoren koulutustaustan mukaan, ja samanlainen eriytyminen näkyy muussakin kansalais- ja harrastustoiminnassa.

Kaikilla nuorilla on oikeus saada tukea paitsi yksilöinä ja perheidensä jäseninä, myös kansalaisina. Turvatalot tukevat nuorten kansalaisuutta puhumalla nuorten puolesta, muistuttamalla nuorten arvosta ja puolustamalla heidän oikeuksiaan yhteiskunnassa.

Myytti yksilökeskeisistä nuorista Nuoren ikäpolven yksilökeskeisyys on sitkeässä istuva myytti. Todellisuudessa niin tutkimukset kuin turvatalojen havainnot kertovat, että esimerkiksi nuorten kiinnostus vapaaehtoistoimintaa kohtaan on pikemminkin kasvussa kuin vähenemässä.

Viimeaikaisten selvitysten mukaan nuoret ovat kaikista ikäryhmistä halukkaimpia osallistumaan vapaaehtoistoimintaan, kunhan heitä vain pyydetään ja rohkaistaan mukaan.

Turvataloilla vapaaehtoistoiminta on 30 vuodessa monimuotoistunut ja kasvanut. Muutaman vapaaehtoisen ryhmästä on kasvanut yli 500 aktiivisen vapaaehtoisen joukko, josta noin puolet on nuorisolain mukaan itsekin nuoria. Vapaaehtoiset toimivat nuorten tukena myös turvatalojen ulkopuolisessa arjessa ja verkossa.

Nuorten vapaaehtoistoimintaan lähtemiseen vaikuttavat hyvin samanlaiset seikat kuin turvatalolle tulemiseen muutenkin: nuoret tahtovat päästä mukaan nopeasti ja helposti. He haluavat vapaaehtoisina tehdä merkityksellisiä asioita yhdessä toisten kanssa, joustavasti ja oman tilanteensa mukaan

Nuorten tulevaisuus 

Millainen sitten on nuorten tulevaisuus?

Kuluneiden 30 vuoden aikana nuoret ovat alkaneet pohtia tulevaisuutta oman elämänsä lisäksi entistä enemmän koko maailman tulevaisuuden perspektiivistä. Yhteiskuntatieteilijöiden mukaan ihmiskunnan yhteisten ”suurten kertomusten” aika on ohi, usko jatkuvaan edistykseen on rapistunut.

Uhkakuvia riittää: ilmastonmuutos, ympäristön saastuminen, lajien katoaminen. Tämän päivän nuoret saavat maailmasta tietoa enemmän kuin koskaan ennen, eikä se kaikki suinkaan vahvista uskoa tulevaisuuteen. 

Punaisen Ristin Nuorten turvataloilla me haluamme luoda toivoa ja luottamusta, vahvistaa nuorten kykyä kuvitella toisenlainen tulevaisuus ja rohkaista heitä katsomaan eteenpäin. Olemme onnistuneet työssämme, kun nuori tuntee pystyvänsä vaikuttamaan oman elämänsä kulkuun, lähiympäristöönsä, yhteiskuntaan – ja koko maailmaan. 

Nuorten turvatalojen vanha motto on ajankohtainen myös tänään: Kaikille asioille voi tehdä jotain.

– Leena Suurpää, Nuorten turvatalotoiminnan johtaja